Hanna Varis
20th tammi

2015

Hanna Varis

”TAIDE KANNATTAA AINA!”

 

HANNA VARIS

Taidegraafikko, taidemaalari, Turku

Taiteen maisteri (Taideteollinen korkeakoulu 1990)

Vuodet Viherissä 1975-1978

Hanna Varis 761Hanna Varis on yksi Suomen nykytaiteen kärkinimistä; hän on mm. Suomen taidemaalariliiton ja Suomen taidegraafikot ry:n jäsen. Hän on tunnettu erityisesti värikkäistä, tarinallisista ja suurikokoisista maalauksistaan sekä grafiikastaan. Varis haki ylioppilaskirjoitusten jälkeen Taideteolliseen korkeakouluun kuvaamataidon opettajan linjalle, jonne pääsi sisään ensi yrittämällä. Opinnot hän kuitenkin aloitti välivuoden jälkeen 1979. Kuvataideopettajalinjan lisäksi hän opiskeli myös graafisella linjalla, ja valmistui lopulta vuonna 1990.

Viimeisten opiskeluvuosien aikana hän kuitenkin jo teki taidetta ja piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä jo vuonna 1984. Siitä lähtien hän on pitänyt yli 50 yksityisnäyttelyä ja osallistunut yli sataan yhteisnäyttelyyn kotimaassa sekä ulkomailla. Hänen töitään on merkittävissä kokoelmissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, muun muassa Kiasmassa, Amos Andersonin taidemuseossa, Helsingin kaupungin taidemuseossa ja Eduskunnan kokoelmissa sekä ulkomailla Wienin Albertina-museossa.

 Taidetta ja matematiikkaa lähilukiossa

Hanna Varis Varis tuli aikanaan Viherlaakson lukioon, koska se oli hänelle lähilukio. Viherlaakson lukiossa ei 1970-luvulla ollut taidepainotusta, mutta Varis muistelee vuosiaan Viherissä aikana, jolloin taidekipinä kylvettiin mieleen.

”Erityisesti upea ja innostava kuvataideopettaja Eeva Korjula avasi ovet taiteen maailmaan. Teimme elokuvia, yhteismaalauksia, kaikkea mahdollista. Opettaja kannusti ja innosti”, hän kertoo.

Hanna Varis 770Varis opiskeli lukiossa pitkää matematiikkaa. Matematiikan opinnoista on hänen mielestään ollut hyötyä  myös kuvataitelijan ammatissa: ne ovat vahvistaneet kykyä ajatella loogisesti ja hahmottaa asioita abstraktisti. Tietty visuaalisuus oli mukana kaikissa opinnoissa.

”Kieli- tai reaali-ihminen en ollut yhtään. Kaikki vuosiluvut ja nimet olivat minulle vaikeita. Toisaalta biologiassa olin hyvä. Ribonukleiinihpot, dna ja sitruunahapot ovat yhä muistissa – olen siis aika haka Trivial Pursuitissa”, Varis kertoo nauraen.

Myös kirjoittaminen oli tärkeää ja äidinkielen tunnit olivat mieluisia. Varis kirjoittaa edelleen mielellään ja hyvästä kirjoitustaidosta on ollut paljon hyötyä myöhemmässä elämässä; Varis kertoo mm. kirjoittaneensa itse viimeisen näyttelynsä esittelytekstit.

Hyvä yleissivistys kantaa pitkälle

Varis kävi lukionsa 1970-luvulla, jolloin lukio oli kovin toisenlainen kuin nyt. Silloin opiskeltiin saman ryhmän kanssa oppikoulun viidenneltä luokalta ylioppilaskirjoituksiin saakka. Opetuksen osalta Varis muistelee lukion olleen melko tiukka putki, jossa mentiin samaa tahtia opettajan ohjauksessa, ilman mahdollisuutta erikoistua opiskelijan omiin kiinnostuksen kohteisiin.

Oma kiinnostus on kuitenkin Variksen mielestä ensiarvoisen tärkeää kaikessa oppimisessa. Esimerkkinä hän kertoo eräästä historian kokeesta, jossa kysyttiin renessanssin aikana tapahtuneesta ihmiskuvan muutoksesta.

”En muistanut Vasco da Gamoista tai muista löytöretkeilijöistä mitään, mutta parin sivun mittaisen renessanssin taidetta esittelevän osion muistin hyvin. Rupesin siksi esseessäni pohtimaan taiteessa tapahtunutta muutosta ja sen yhteyttä yhteiskunnallisiin tapahtumiin ja onnistuin mielestäni esseessäni hyvin. Kun luokkatoverit kokeen jälkeen vertailivat kaikkia vuosilukujaan ja löytöretkien yksityiskohtia, joista itse en ollut maininnut mitään, masennuin, koska ajattelin reputtaneeni kokeessa. Sain kuitenkin luokan parhaan arvosanan. Voi sanoa, että innostuin historiasta siltä istumalta!” taitelija hehkuttaa.

Tällaista poikkitaiteellista ja -tieteellistä, oppiainerajat ylittävää lähestymistapaa hän peräänkuuluttaa nykylukiostakin.

”Jos jotain omista lukio-opinnoistani kaipasin, se on juuri mahdollisuus tarkastella asioita oman henkilökohtaisen kiinnostuksen läpi. Tässä historian kokeessa se toteutui – ja se juuri avasi minulle syvällisempää ymmärrystä historiasta.”

Lukio-opintojen suurta valinnaisuutta Varis ei kuitenkaan kannata, vaan hän korostaa laajan ja kattavan yleissivistyksen merkitystä.

”Vaikkei jotain tietoa tai aineenopiskelussa hankittua taitoa suoranaisesti omassa ammatissaan tarvitsisikaan, laaja yleissivistys antaa eväitä parempaan elämänhallintaan. Koskaan ei voi tietää, mitä taitoja tai tietoja tulee elämässä tarvitsemaan.”

Myös Viherin nykyistä taidepainotusta hän pitää hyvänä asiana. ”Taide kannattaa aina!”

Parasta Viherissä:

– innostava ”the best ever” kuvataideopettaja

– taideinsipiraatio

– laaja yleissivistys

 

Sinä, lukio-opintoja aloittava

  • Hyvä yleissivistys antaa eväitä elämänhallintaan.
  • Oppiainerajat ylittävä ajattelu tarjoaa oivalluksia

Taide kannattaa aina!

 

Jaa tämä :