Suuri moderni lukio

Espoon väkiluku kasvaa vauhdilla ja peruskoulusta toiselle asteelle siirtyy vuosi vuodelta suurempi ikäluokka. Niinpä Espoon lukioihin tarvitaan lisää tilaa noin 1000 nuorelle. Suurin toiminnallinen ja oppilasmäärän muutos tapahtuu Viherlaakson lukiossa. Pieni 350:n opiskelijan kyläkoulu muuttuu kolmessa vuodessa Pohjois-Espoon 540 opiskelijan alueelliseksi suurlukioksi.

Viherlaakson lukio toimii väistötiloissa syksyyn 2019 saakka. Nyt suunnitellaan uutta modernia suurlukiota. Saneeraus- ja rakennushankkeessa Viherlaakson koulutilat miltei kaksinkertaistuvat. Minkälainen lukio Viherlaaksoon rakennetaan voidaan nyt kysyä. Vastaus ei ole vielä kovin yksityiskohtainen, mutta jotain on jo tiedossa. Tällä sivulla kerrotaan hankkeen suunnitelmista ja kokeiluista, joiden avulla pyritään selvittämään muun muassa tilojen monikäyttöisyyttä, muunneltavuutta ja kalustamista.

Moderni oppimisympäristö

Kirjastosta aukeaa näkymä pihalle. Kirjasto ja vanha sali ovat avointa monimuotoista opiskeluympäristöä.

Suunnittelun lähtökohtana on ollut vanhan historiallisen kouluympäristöä säilyttäminen ja sen yhdistäminen nykyaikaisiin, moderneihin koulutiloihin. Tavoitteena on luoda rauhalliset, viihtyisät ja toimivat tilat ottaen huomioon uusien oppimiskäsitysten mukainen pyrkimys avoimempaan ja joustavampaan oppimisympäristöön.

Koulun tilat mahdollistavat tulevaisuudessa erikokoisten ryhmien työskentelyn, työtapojen tarkoituksenmukaisen eriyttämisen ja oppilaiden ja opiskelijoiden itsenäisen työskentelyn. Oppimistilat suunnitellaan niin, että myös kalustuksen avulla niistä voidaan luoda joustavia. Näissä tiloissa myös opiskelijoiden ja oppilaiden on itsenäisesti mahdollista muovata tiloja sopiviksi monipuolisiin työtapoihin. Tilojen muunneltavuus vastaamaan eri työtapoja tukee käyttäjien omaa aktiivisuutta ja toimijuutta ja opiskelun itseohjautuvuutta.

Rakennuksiin suunnitellaan keskeisesti sijaitsevia tiloja, joihin opiskelijat voivat rakentaa opiskeluprojektejaan ja töitään kaikkien nähtäville. Näiden tilojen näkyvä ja keskeinen sijainti ilmaisee oppimisprojektien ja valmiiden töiden arvostusta koko yhteisössä. Myös oppilaskuntatoiminnalle varatut tilat luovat mahdollisuuksia harjoitella demokraattista toimintaa ja vahvistaa koulun yhteisöllisyyttä.

Kutojantiellä opiskelijoilla on käytettävissään hyvät työskentelytilat esimerkiksi työhuoneita ja keskittymistä helpottavia työpisteitä.

Oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuden opiskella monissa koulun tiloissa, ei pelkästään luokkahuoneessa. Kouluun suunnitellaan keskeisesti sijaitseva kirjasto-monimediatila. Kirjastossa opiskelija tai työryhmä voi keskittyä tiedonhakuun tai kirjoittamiseen ja hakemansa tiedon analyysiin. Tarvittavat tilarajaukset muodostetaan esimerkiksi kalusteilla, lasiseinillä ja sermeillä. Tavoitteena on luoda kutsuva, viihtyisä ja innostava työskentely-ympäristö.

Samaan tapaan vanha sali rakennuksessa 1 on saneerauksen jälkeen avoin monimuotoinen opiskelu- ja opetustila. Salin monikäyttöisyys toteutetaan siirrettävien kalusteiden avulla ja sali varustetaan pimennysverhoin. Musiikin tilat saneerataan rakennuksen 1 vanhaan asunto-osaan, jossa ne muodostavat oman rauhallisen musiikkimaailmansa. Lähellä sijaitseva vanha sali on musiikinopetuksen tilojen luonnollinen osa, jossa konserttien järjestäminen on helppo toteuttaa.

Viherlaaksoon rakennetaan tilat suurelle lukiolle

Uuteen rakennukseen no 5 tulee kirjasto ja kuvataiteen tilat sekä luokkatiloja. Kaikkien rakennusten välillä on kulkuyhteydet sisäkautta.

Lukion oppilasmäärän kasvaessa lisätilan tarve luonnollisesti myös kasvaa.

Viherlaakson lukioon otetaan syksyllä 2016 150 lukiolaista. Vuodelle 2017 on kaavailtu 160 aloituspaikkaa ja seuraavalle vuodelle 180. Lukiosta on tulossa nopeasti yksi Espoon suurimmista lukioista; syksyllä 2019 uuden koulurakennuksen avajaisiin osallistuu arviolta 540 opiskelijaa.

Uusilla rakennuksilla koulun kokoa kasvatetaan niin, että lukion tarvitsemat lisätilat saadaan sijoitettua kokonaisuuteen.

Espoon suomenkielisten lukioiden ja Mattlidens gymnasiumin
Opiskelijamäärät 20.9.2015
1. Espoon yhteislyseon lukio 311
2. Espoonlahden lukio 546
3. Etelä-Tapiolan lukio 488
4. Haukilahden lukio 353
5. Kaitaan lukio 330
6. Kuninkaantien lukio 535
7. Leppävaaran lukio 330
8. Olarin lukio 367
9. Pohjois-Tapiolan lukio 390
10. Tapiolan lukio 489
11. Viherlaakson lukio 359
12. Mattliden gymnasium 503

Koulun eri osien välisiä yhteyksiä parannetaan

Ilmakuva

Kaikkien koulurakennusten välillä on kulkuyhteys sisäkautta. Liikuntatilat rakennetaan kentän eteläpäätyyn ja kenttää suurennetaan Iltalan puistoon.

Viherlaakson koulu ja lukion tilat tulevat sijaitsemaan jatkossakin useammassa rakennuksessa. Suunnittelussa huomioidaan liikuntarajoitteet sekä varmistetaan sujuva liikkuminen eri rakennusten välillä sisäkautta.

Rakennusten kulku- ja oleskelualueet tehdään avarina, joustavasti myös opiskelutiloina ja helposti hahmotettavina.

Näillä toimenpiteillä parannetaan huomattavasti koulun toiminnallisuutta.

 

 

Taiteen ja käden taitojen opetuksen tilat uudistuvat

WP_20150820_008

Tulevaisuuden luokkahuoneen kalusteet muuntuvat joustavasti ryhmän tarpeiden mukaan. Kutojatiellä kokeillaan monenlaisia kalusteratkaisuja.

Suuressa 600-opiskelijan lukiossa resurssit riittävät sekä taidepainotuksen toteuttamiseen että monipuoliseen ja laajaan kurssitarjontaan. Lukion taidelinjalla voi opiskella laaja-alaisesti kuvataiteita, teatteria, kirjoittamista ja musiikkia.

Koulun ja lukion painotukset näkyvät koko rakennuskokonaisuudessa luoden samalla koululle ja lukiolle yhteisöllistä identiteettiä. Tämä toteutuu muun muassa taideaineiden monipuolisen opiskelun mahdollistavien tilojen kautta sekä taideaineiden ja visuaalisen kulttuurin läsnäololla koko koulun tiloissa. Koulun yhteisiin tiloihin on alustavien suunnitelmien mukaan varattu rahaa taidehankintoja varten 100 000 €.

Kädentaitojen ja taiteen alue Teknisen työn, tekstiilityön ja kuvataiteen tilat ovat yksi tilaryhmä. Tällä alueella sijaitsevat

– teknisen työn puutyösali
– tekstiilityön ja kuvataiteen sali
– muotoilun ja kuvataiteen sali, josta on yhteys savityöpajaan
– kädentaidon ja taiteen Sali
– teknisen työn metallityösali tai paja
– teknisen työn konehuone
– teknisen työn kuumakäsittelytila, jossa on myös keramiikkauuni
– teknisen työn pintakäsittelytila
– märkätyöpaja kuvataidetta ja tekstiilityötä varten
– savityöpaja, jossa on dreijat ja varasto
– kuvataiteen studio, jossa on tietokoneita (isot näytöt ja kuvankäsittelyohjelmat), – kameroita sekä kuvaus- ja äänityslaitteet ja pimiö.

Muunneltavuus ja joustavuus ohjaavat suunnittelua ja kalustamista

WP_20150820_009

Kutojantiellä opiskelijoiden käytössä on pienryhmätiloja. Viherlaaksoon on suunnitteilla samanlaisia opiskelijoiden työtiloja.

Oppimisympäristön muunneltavuus ja joustavuus edellyttävät, että kiintokalusteita on vähän ja irtokalusteet ovat kevyitä ja helposti siirrettäviä toiminnan tarpeiden mukaan. Kiintokalusteisiin kuuluvat kaapit ja hyllyköt voidaan toteuttaa siirrettävinä, jolloin ne edelleen kuuluvat rakennusurakkaan.

Opetustilojen kokoa voidaan muuttaa ja liittää niitä väliovien ja siirtoseinien avulla toisiinsa ja aulatiloihin. Toiminnan ja toimijoiden näkyvyyttä ja kontakteja lisätään sisätilojen lasiseinillä ja -ovilla. Aula- ja käytävätiloja käytetään itsenäiseen työskentelyyn, ryhmätöihin ja oleskeluun. Kulkureitit ja poistumistiet jätetään vapaaksi kalusteista.

Ruokasali ja keittiö laajenevat

WP_20150923_021

Keskittymistä helpottava työpiste voidaan sijoittaa koulun käytävälle sopivaan paikkaan. Näitä työpisteitä on nyt jo käytössä Kutojantiellä useita ja opiskelijat ovat ottaneet hyvin käyttöönsä.

Oppilasmäärän kasvaessa ruokasalia on myös laajennettava. Ruokasali suunnitellaan niin, että se mahdollistaa mahdollisimman sujuvan ja miellyttävän ruokailuhetken.

Ruokailu järjestetään itsepalveluna, jossa ruoka noudetaan kahdesta kaksipuoleisesta ja kahdesta yksipuoleisesta tarjoilulinjastosta. Noutoalue sijoitetaan keskelle ruokasalia, jolloin siihen päästään monesta suunnasta ruuhkien välttämiseksi. Palautuspisteiden yhteydessä on jätteiden ja roskien lajittelu.

Ruokailuajan ulkopuolella ruokasalia käytetään opetus-, opiskelu- ja oleskelutilana ja siinä voidaan järjestää myös koulun ja kuntalaisten kokouksia ja tilaisuuksia. Ruokasali varustetaan dataprojektorilla ja valkokankaalla. Akustiikka tulee suunnitella erityisen huolellisesti, jotta ruokailun ja keittiön astianpesun aiheuttama melu ei tee tilasta epämiellyttävää ja tila toimii myös viihtyisänä kokoontumistilana. Keittiö tarvitsee myös lisätilaa oppilasmäärän kasvaessa.

Kaikki liikuntatilat rakenneteen uudelleen
Rakennuksessa 1 sijaitsevassa vanhassa liikuntasalissa on opetettu pääasiassa tanssia ja pienimuotoisempaa ryhmäliikuntaa sekä järjestetty musiikinopetukseen liittyviä esiintymisiä.

 

Ilmakuva

Uusi liikuntasali rakennetaan uudistettavan kentän etelä-päätyyn. Salin viereen tehdään uusi pysäköintialue. Uudistettavat liikuntapaikat palvelevat hyvin niin koulua kuin seurojakin.

 

Koulun liikuntasali toimii koulun liikunnanopetuksen ohella kuntalaisten käytössä iltaisin ja viikonloppuisin monen lajin liikuntapaikkana. Se mitoitetaan palvelemaan lähialueen aikuisten ja lasten liikunta- ja urheiluseuratoimintaa sekä muuta kuntalaiskäyttöä. Liikuntasalien koon määrittävät alueella olevat muut sisäliikuntatilat, koulun koko ja tontin koko.

Viherlaakson koulun ja lukion tulevat oppilasmäärä on lähes 1000 oppilasta. Tämän takia koulu on varustettava isolla, väliverhoin jaettavalla liikuntasalilla. Sali yksi osa varustetaan muun muassa peileillä ja tangoilla ja tanssin opetuksen tarpeita ajatellen. Liikuntasalin vapaat mitat ovat 19 x 35 m, vapaa korkeus 8m. Salin päädyssä on avattava siirtokatsomo. Pukuhuoneista on helppo kulkuyhteys ulkokentille.

Koulun pihalle sijoitetaan esim. hiekkatekonurmipintainen aidattu monitoimikenttä 12-20 x 23-40 m ja asfalttipintainen katukoripallokenttä 16-19 m x 21-32 m. Koulun pallokentän koko on 61 x 101 m. Kenttä on iltaisin ja viikonloppuisin myös urheiluseurakäytössä. Kenttää joudutaan hieman laajentamaan viereiselle puistoalueelle, mutta tämä ei edellytä asemakaavamuutosta.

Hankkeen aikataulu

  • Hankkeen suunnittelu 2015-2016
  • Kilpailutus elinkaarimallilla 2015-2016
  • Rakennussuunnittelu 2016-2017
  • Ensimmäisen vaiheen rakentaminen 2017 – 2019
  • Muutto uusiin tiloihin 6-8/2019
  • Toisen vaiheen rakentaminen 2019 – 2020 mennessä
  • Liikuntasalirakennus ja urheilukenttä käyttöön 2020